Säännöt

Suomen Valkonauhaliiton säännöt

Viimeinen sääntömuutos on rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 13.8.2014

 

1 § Nimi, kotipaikka ja kieli

Yhdistyksen nimi on Suomen Valkonauhaliitto - Förbundet Vita Bandet i Finland r.y. josta näissä säännöissä käytetään lyhennystä liitto. Liitto on valtakunnallinen. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja kielinä suomi ja ruotsi. Liiton pöytäkirja- ja rekisterikielenä on suomi. Liitto on jäsenenä World`s Woman`s Christian Temperance Unionissa (Naisten Kansainvälinen Kristillinen Raittiusliitto).


2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Valkonauhaliitto on naisten kristillinen raittius- ja huoltojärjestö, jonka tarkoituksena on toimia yksilöiden, kotien ja yhteiskunnan hyväksi. Liiton toiminnan perustana on kristillinen usko. Liitto toimii edistäen raittiita elämäntapoja sekä kristillistä elämänkatsomusta ja ohjaa yhteiskunnalliseen vastuuseen.   Tarkoituksiaan toteuttaakseen liitto harjoittaa kristillis-sosiaalista palvelu- ja valistustyötä, perustaa ja ylläpitää opiskelija- ja huoltokoteja, ylläpitää muita tarpeellisia raittius- ja huoltotoimintaan liittyviä työmuotoja kuten kurssi-, seminaari- ja hoidollista pienryhmä toimintaa sekä muuta vastaavaa toimintaa.

 

3 § Tunnukset

Toiminnan tunnuksena on: Jumalalle, kodille ja isänmaalle. Liiton merkki on valkoinen nauhasolmuke.


4 § Jäsenet

Suomen Valkonauhaliiton jäseniä ovat:

A - jäsenet eli liittohallituksen hyväksymät rekisteröidyt valkonauhayhdistykset, joita näissä säännöissä kutsutaan paikallisyhdistyksiksi.

B - jäsenet ovat henkilöjäseniä eli paikallisyhdistyksiin kuulumattomia yksityisiä henkilöitä, jotka liittohallitus hyväksyy. Henkilöjäsenen tulee olla Suomen kansalainen ja nainen.

C - jäsenet eli kunniajäsenet, joiksi liittohallitus voi kutsua valkonauhatyössä ansioituneita henkilöitä.

D - jäsenet eli kannattajajäsenet, jotka haluavat tukea valkonauhatyötä ja sen periaatteita ja joiksi liittohallitus voi hyväksyä yksityisiä henkilöitä, naisia ja miehiä. Jäsen on vapaa jäsenyydestään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun eroilmoitus on jätetty kirjallisesti liittohallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoitettu eroamisesta liiton kokouksen pöytäkirjaan merkittäväksi. Liittohallitus voi erottaa liitosta jäsenen, joka rikkoo liiton sääntöjä ja menettelytapoja vastaan, tai on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin on sitoutunut liittoon liittyessään, tai YhdL 14 §:n nojalla.

 

Jäsenmaksut:

A- jäsenet eli rekisteröidyt valkonauhayhdistykset suorittavat vuosittain jäsenmäärään sidotun jäsenmaksun, jonka suuruuden vahvistaa liiton syyskokous.

B - jäsenet eli henkilöjäsenet suorittavat vuosittain jäsenmaksun, jonka suuruuden vahvistaa liiton syyskokous.

C- jäseniltä eli kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.

D- jäsenet eli kannattajajäsenet suorittavat vuosittain liiton syyskokouksen vahvistaman jäsenmaksun tai kertakaikkisen jäsenmaksun, jonka vähimmäismäärän vahvistaa liiton syyskokous.

 

5 § Liiton kokoukset ja niiden tehtävät

Liiton asioista päättävät liiton kokoukset. Liiton varsinaisia kokouksia ovat kevät- ja syyskokous.

 

Puhe-, aloite-, ääni- ja läsnäolo-oikeus liiton kokouksissa:

Liiton kokouksissa on paikallisyhdistyksillä yksi ääni kutakin alkavaa 25 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä kohden ja jokaisella jäsenmaksunsa maksaneella henkilöjäsenellä 1/25 ääntä. Kannattaja- ja kunniajäsenellä on liiton kokouksissa puhe- ja aloiteoikeus, mutta ei äänioikeutta. Läsnäolo- ja puheoikeus liiton kokouksissa on hallituksen jäsenillä ja liiton tilintarkastajilla sekä liiton toimihenkilöillä.

 

Valtuutus

Jokaisen edustajan edustusoikeus on osoitettava asianmukaisella paikallisyhdistyksen päätökseen perustuvalla valtakirjalla. Henkilöjäsenen tulee tarvittaessa esittää voimassa oleva jäsenmaksutosite. Kevätkokous pidetään huhti-toukokuun aikana ja syyskokous loka-marraskuun aikana. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, jos vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä liittohallitukselta pyytää erityisesti ilmoitettua asiaa varten tai jos kokous niin päättää tai jos liittohallitus pitää sitä tarpeellisena. Edustajikseen liiton kokouksiin paikallisyhdistykset valitsevat kukin äänimääräänsä vastaavan luvun edustajia, joilla on yksi ääni, sekä saman verran varaedustajia. Edustaja ei voi valtuuttaa toista henkilöä käyttämään äänioikeuttaan.

Kutsu liiton kokouksiin on lähetettävä jäsenille kirjeellisesti, Valkonauha-lehdessä, sähköpostitse tai ilmoituksella liiton nettisivuilla viimeistään neljä (4) viikkoa ennen kokouspäivää. Kutsussa on mainittava YhdL 23 § huomioon ottaen tärkeimmät kokouksessa esille tulevat asiat. Kokouksessa käsiteltäviksi halutut ehdotukset on lähetettävä liittohallitukselle viisi (5) viikkoa ennen kokouspäivää lukuun ottamatta sääntöjenmuutosta koskevia ehdotuksia, jotka on lähetettävä kolme (3) kuukautta ennen kokouspäivää.

 

Kevätkokouksen tehtävät

  1. Valita kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä.
  2. Valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
  3. Vahvistaa vuosikertomus ja tilinpäätös sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille.
  4. Käsitellä liittohallituksen ja jäsenten esittämät asiat.

 

Syyskokouksen tehtävät

  1. Valita kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjanpitäjä.
  2. Valita kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
  3. Päättää seuraavan vuoden jäsenmaksuista.
  4. Hyväksyä toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten.
  5. Hyväksyä talousarvio seuraavaa vuotta varten.
  6. Valita liittohallituksen puheenjohtaja joka toinen vuosi sekä vuosittain erovuoroisten tilalle varapuheenjohtaja ja varsinaiset- sekä varajäsenet.
  7. Toimittaa kahden tilintarkastajan ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaali vuodeksi kerrallaan siten, että ainakin toinen tilintarkastaja ja hänen varamiehensä ovat KHT tai HTM tilintarkastajia.
  8. Käsitellä liittohallituksen ja jäsenten esittämät asiat.

 

6 § Liittohallitus ja sen tehtävät

Liiton lainmukaisena hallituksena on liittohallitus, jonka muodostavat: puheenjohtaja ja 2 varapuheenjohtajaa sekä kuusi (6) varsinaista ja kuusi (6) henkilökohtaista varajäsentä, joiden kaikkien toimikausi on kaksi vuotta. Kaikkien hallitukseen valittavien tulee olla naisia, jotka ovat liiton paikallisyhdistysten henkilöjäseniä tai liiton henkilöjäseniä. Jäsen voi toimia puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana tai varsinaisena jäsenenä tai henkilökohtaisena varajäsenenä enintään yhteensä viisi toimikautta.

Liittohallituksen varsinaisista ja varajäsenistä tulee olla vähintään 2/3 paikallisyhdistysten jäseniä. Vuosittain on yksi varapuheenjohtaja ja kolme (3) jäsentä ja kolme (3) varajäsentä erovuorossa. Ensimmäisellä kerralla erovuoroisuus ratkaistaan arvalla. Liittohallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta niin usein kuin asiat sitä vaativat, kuitenkin vähintään kaksi (2) kertaa vuodessa. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja viisi (5) muuta jäsentä on saapuvilla. Kutsu liittohallituksen kokoukseen on lähetettävä kaksi (2) viikkoa ennen kokousta.

Liittohallituksen tehtävänä on:

  1. Valvoa, että yhdistykset toimivat liiton periaatteiden mukaan.
  2. Olla yhdyssiteenä paikallisyhdistysten ja henkilöjäsenten välillä.
  3. Ratkaista jäseneksi liittymisanomukset ja pitää jäsenluetteloa.
  4. Tarkistaa paikallisyhdistysten säännöt ja sääntöjenmuutosehdotukset.
  5. Tehdä tunnetuksi valkonauhatyön aatetta ja toimintaa.
  6. Huolehtia liiton kevät- ja syyskokouksen ja ylimääräisten kokousten koolle kutsumisesta.
  7. Asettaa työvaliokunta sekä tarpeelliseksi katsomansa jaostot ja toimikunnat, valita niiden jäsenet sekä määrätä niiden tehtävät.
  8. Huolehtia liiton kokousten päätösten toimeenpanosta.
  9. Vahvistaa toimintaohjesääntö.
  10. Vastata liiton talouden ja omaisuuden hoidosta.
  11. Valita edustajat eri keskusjärjestöjen kokouksiin.
  12. Liittohallitus ottaa liitolle pääsihteerin ja tarpeelliseksi katsomansa toimihenkilöt.

 

7 § Työvaliokunta

Liittohallitus nimittää keskuudestaan työvaliokunnan. Työvaliokunnan tehtävänä on toimintaohjesäännön mukaisesti avustaa liittohallitusta liiton käytännöllisten asioiden hoitamisessa ja valmistella liittohallituksen kokouksessa käsiteltävät asiat.


8 § Toimihenkilöt

Käytännöllisten asioiden hoitoa varten on liitolla toimisto sekä tarpeellinen henkilöstö.


9 § Toimintaohjesääntö

Liiton henkilöstön oikeudet ja velvollisuudet sekä eri elinten toiminta määritellään toimintaohjesäännössä. Toimintaohjesäännön vahvistaa liittohallitus, joka voi vahvistaa myös muita tarpeellisia ohjesääntöjä.


10 § Talous

Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Tilit on jätettävä tilintarkastajille 15.3. mennessä. Tilintarkastajien on annettava lausuntonsa liittohallitukselle maaliskuun 31 päivään mennessä. Liitolla on oikeus omistaa toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä panna toimeen varainkeräyksiä toimintaansa varten hankittuaan siihen asianomaisen luvan.


11 § Nimenkirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa tai jonkun hallituksen määräämän henkilön kanssa tai varapuheenjohtaja yhdessä pääsihteerin kanssa tai jonkun hallituksen määräämän henkilön kanssa tai pääsihteeri yhdessä hallituksen määräämän henkilön kanssa.


12 § Sääntöjen muuttaminen

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liiton kokouksessa, jos 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa.


13 § Liiton purkaminen

Liitto purkautuu, jos sitä koskeva päätös on tehty kahdessa liiton perättäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidetyssä kokouksessa ja vähintään 3/4 äänestyksessä annetuista äänistä on purkamista kannattanut. Kokouskutsussa on mainittava, että käsiteltäväksi tulee liiton purkaminen. Jos liitto purkautuu, luovutetaan sen varat liiton päämäärien mukaiseen toimintaan purkamisesta päättäneen kokouksen päätöksen mukaan.


14 § Jäsenoikeuksien säilyminen

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Nämä säännöt tulevat voimaan heti, kun sääntömuutos on merkitty yhdistysrekisteriin.