Marja Kariluodon Joulupuhe 12/2020

IMG 20201209 WA0004

Joulu on kuin valoisa polku, joka vie läpi vuoden pimeimpien viikkojen. Joulu on valon juhla monessakin merkityksessä. On vaikeaa kuvitella vuodenkiertoa ilman joulua ja siihen liittyvää juhlaperinnettä. Miettiessäni eräänä marraskuisena päivänä näitä jouluisia ajatuksia laitoin joulumusiikkia soimaan, kynttilöitä palamaan ja pipareitakin paistumaan, jotta sain aistittavan jouluntunnelman kotiini. Mietin, miten vaikeaa on löytää uutta sanottavaa joulusta, kun kaikki on sanottu jo niin monta kertaa.  Kaikkihan tietävät ensimmäisen jouluyön tapahtumat ja joulun kertomus on tuttuakin tutumpi. Mutta siinä pohdiskellessani ymmärsin, ettei joulusta tarvitsekaan sanoa mitään uutta. Joulu on jo vanha tuttu ja siinä on sen suuruus ja kauneus. Joulu ei koskaan lakkaa viehättämästä ja herättämästä ihmetystä, joulu ei koskaan ole vanhanaikainen tai kulunut. 

Mutta joulunakin vastakohdat voivat silti olla lähellä toisiaan: ilo ja vaikeudet, rakkaus ja kovuus, mielenrauha ja levottomuus, itku ja nauru.   Jumala ei ole läsnä vain onnessa, vaan hän on tullut vaikeuksien ja ristiriitojen keskelle. Hän ei ole vain siellä, missä elämä on selkeää ja kaunista, Jumala ei ole vain onnellisessa joulussa. Hän on niiden joulussa, jotka edes haparoiden odottavat häntä keskuuteensa. Ja niiden joulussa, jotka eivät osaa edes odottaa.

Tänä jouluna ehkä joulunviettotavat muuttuvat ja joulusta tulee riisutumpi tai joudumme viettämään joulua yksin. Joulukoristeet ja ruoat voivat olla yksinkertaisempia, mutta joulun sisältö, joulun sanoma säilyy ja koskettaa meitä vaikka jossain rakkaassa joululaulussa tai joulukortin runossa.

Jouluna voi nähdä, ettei elämä ole satunnaista harhailua. Meidän elämäntarinamme on osa Jumalan suurta kertomusta. Heittäydy siis rohkeasti mukaan joulukertomukseen. Etsi paikkasi siellä paimenten ja tietäjien joukosta Marian ja Josefin lähettyviltä. Levähdä tuokio seimen äärellä taivaallista valoa katsellen.

 Joulun valoa Anna-Mari Kaskisen runon sanoin

”Joulun valoa sinulle

joka nyt olet yksinäinen.

Joulun lämpöä sinulle,

jonka yli käy viima jäinen.

 

Joulun valoa sinulle,

joka et tunne joulumieltä.

Tulla saat seimen äärelle.

Sinä löytää voit joulun sieltä.

 

Joulun valoa sinulle,

jonka suru on tänään suuri.

Kuuntele laulua enkelin.

Siinä viesti on sinulle juuri.

 

Joulun valoa sinulle,

tänään kantaa se jotain uutta.

Seimen lapsi on luonasi

täynnä rakkauden salaisuutta.”

 

Teksti Marja Kariluoto

Runo Anna-Mari Kaskinen